Historia

Ensimmäinen maininta Villilän kartanosta löytyy 1450-luvulta, jolloin Kokemäen Villiön kylän asukkaat perustivat paikalle torpan. 1600-luvun alussa kolme paikalla sijainnutta verotilaa sulautuivat kartanoksi, joka annettiin 638 läänitykseksi Viipurin ja Savonlinnan  läänin maaherralle Michell von JordanilleJordanin suvunhallinnassa se oli vuoteen 1788 asti. Tämän jälkeen omistajana oli Avellan-suku aina vuoteen 1888, jonka jälkeen kartano myytiin Frans Stefanus Pohjalalle.

Vuonna 1905 kartanossa aloitti toimintansa Satakunnan maanviljelysseuran omistama karjatalouskoulu. Kansalaissodan jälkeen kartanon maista erotettiin 20 torppaa ja myöhemmin vielä 12 asutustilaa. Frans Pohjalan tyttären Emma Grönlundlin kuoltua vuonna 1969 siirtyi kartano Nakkilan kunnan omistukseen 1971, joka puolestaan möi sen Nakkilan konepajalle vuonna 1976. Vuonna 2002 kunta osti kartanon takaisin itselleen ja saneerasi sen tiloihin elokuvakeskuksen. Kunnan omistukseen siirtyi kaupassa myös kahdeksan hehtaaria maa-alueita.

Kartanon lahjoittamille maa-alueille on Nakkilassa rakennettu muun muassa Arantilan ja Lattomeren koulut, urheilukeskus sekä Arantilan silta. Myös Kirkonseudun koulun ja pappilan alueet ovat entisiä kartanon maita.

Kartanon rakennukset

Villilän kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1852. Sen suunnittelijana toimi Carl Ludvig Engelin oppilas Anders Fredrik Granstedt, joka kuoli kolme vuotta ennen rakennuksen valmistumista. Kaksikerroksisessa empiretyylisessä päärakennuksessa on yhteensä 17 huonetta. Kartanon puiston on 1930-luvulla suunnitellut Saksassa opiskellut puutarha-arkkitehti Paul Olsson. Puisto on uusittu 1980-luvulla.

Päärakennuksen lisäksi alueella sijaitsevat muun muassa Sigurd Frosteruksen ja Ole Gripenbergin vuonna 1925 suunnittelema kaksikerroksinen tallirakennus, punatiilinen vuonna 1864 valmistunut navetta sekä karjatalouskoulun asuntolaksi rakennettu kaksikerroksinen talo. Navetta oli valmistuessaan Suomen suurin. Se on yli 60 metriä pitkä ja 21 metriä leveä. Asuntola on rakennettu vuonna 1935 arkkitehti Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan. Alueella on myös Ola Gripenbergin piirtämä viljamakasiini, joka on valmistunut vuonna 1925, sekä Uno Sjöstömin suunnittelemat autotalli ja pumppuhuone vuodelta 1922.

Elokuvat ja studio

Villilässä on  elokuvastudio. Studio tunnetaan myös Länsi-Suomen TV- ja elokuvakeskuksen nimellä ja on perustettu vuonna 2003.

Villilän kartano siirtyi Nakkilan kunnan omistukseen vuonna 2002. Saman vuonna aloitettiin kartanon rakennusten saneeraus elokuvastudioiksi. Avajaisia vietettiin helmikuussa 2003. Sisätilojen lisäksi alueella on studiopiha ulkokuvauksia varten, majoitustiloja sekä ravintolapalveluja. Studiolla on myös Satakunnan käsi ja taideteollisuusoppilaitoksenopetustiloja. [1]

Villilä Studiolla on kuvattu useita kotimaisia elokuvia. Timo Koivusalo on ohjannut Villilässä viisi elokuvaa. Muita tunnettuja osin tai kokonaan Villilässä tehtyjä elokuvia ovat muun muassa FC VenusV2 – Jäätynyt enkeli sekä Postia pappi Jaakobille. Kokoillan elokuvien lisäksi studioilla on kuvattu useita lyhyt- ja dokumenttielokuvia.